Puhdas alkoholi vai etanoli

Alkoholikeskustelussa käytetään paljon sanontaa puhdas alkoholi. Selitetään paljonko puhdasta alkoholia on kussakin puheena olevassa alkoholilajissa. Nähdään paljon vaivaa muunnettaessa yleisalkoholia tuoksi puhtaaksi alkoholiksi. Sivullisena lukijana ihmettelee, mitä epäpuhtaita aineksia alkoholissa sitten on puhtaan alkoholin ohella.

Yksi esimerkki epäpuhtauksista vaikuttaa olevan metanoli. Lehdissä on isoja uutisia, jos jostain alkoholipullosta on löytynyt metanolia. Uutisiin on aihettakin, sillä metanoli on kymmenen tai jopa lähes sata kertaa niin myrkyllistä kuin yleisalkoholien sisältämä etanoli. Metanolia nimitetään sujuvasti metanoliksi ilman kiertoilmauksia, mutta etanoli näyttää olevan harvinainen nimitys yleisalkoholien tärkeimmälle ainesosalle.

Edellä siirryin metanolista etanoliin. Alkoholikeskustelussa käytettävä nimitys puhdas alkoholi tarkoittaa ymmärtääkseni samaa kuin etanoli. Alkoholia muunnetaan myös sata prosenttisena ilmaistuksi määräksi. Sata prosenttinen puhdas alkoholi lienee laskuopillisessa katsannossa sama asia kuin etanoli. Ns. puhtaaseen alkoholiin verrattuna etanoli on peräti kemiallisesti puhdasta.

Alkoholilain mukaan alkoholijuomat sisältävät etyylialkoholia. Sen lyhyt kemiallinen nimi on etanoli. Alkoholittomista alkoholijuomista etanoli puuttuu, eikä niissä ole tuota puhdasta alkoholiakaan.

Rattijuopumuksen yhteydessä alkoholijuomien ja bensiinin etanoli liittyvät toisiinsa. Bensiinitankkiin laitetaan E5 tai E10 bensiiniä. Niissä on 5 ja 10 tilavuusprosenttia etanolia. Bensiinin yhteydessä puhutaan sujuvasti bioetanolista eikä mistään puhtaasta alkoholista. Tämä voisi olla luonnollinen selitys hymistelylle puhtaasta alkoholista. Olisihan se sopimatonta, jos kulturellit alkoholijuomat toimisivat saman etanolin apuvoimalla kuin autojen bensiinimoottorit.

Yhteenvetona totean, että alkoholijuomissa on etanolia ja alkoholittomista alkoholeista se puuttuu. Mielestäni puhe puhtaasta alkoholista on vanhanaikaista.

Rattijuopumuksen ja muiden alkoholiongelmien käsittelyssä tarvitaan uusia näkökulmia ja tarkkaa terminologiaa. Asioista ja aineista täytyy käyttää niiden oikeita nimiä. Puhtaan alkoholin oikea nimi on etanoli. Etanoli käy pohjasanaksi monille johdannaistermeille, joilla kuvataan alkoholijuomien vaikutusta ihmiseen.

Kommentit

  • Eino J. (maallikkona)

    Jälleen mukava juttu, sai pohtimaan.

    Luen jutuista aina asian niin, että puhtaalla alkoholilla tarkoitetaan juoman sisältämää alkoholimäärää, alkoholipitoisuutta, eli vähän samoin kuin ilmoitetaan suolan määrä tai sokerin. kirjaimellisesti pohtien voi asiaa laajentaa ja asiantuntijoiden kesken saattaa olla asia kaikkea muuta.

    – Alkoholijuomien kokonaiskulutus oli 10,4 litraa sataprosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti vuonna 2018. THL

    – Valviran sivulla on luettelo joistain verottomista kohteista … “tuotteet, jotka sisältyvät sellaisiin täytettyihin tai muihin elintarvikkeisiin, joiden alkoholipitoisuus on enintään 8,5 litraa puhdasta alkoholia 100 kilogrammassa suklaata tai 5 litraa puhdasta alkoholia 100 kilogrammassa muuta elintarviketta;

  • Kalevi Rissanen

    Kiitos kommentista Eino J. Vastaan nyt kommentin eri kappaleisiin.

    Kappale 1. Aivan niin: tarkoitetaan alkoholimäärää, ja sen pitoisuus ilmaistaan tilavuusprosentteina.

    Kpl 2.: Aivan niin. Toisaalta: ” Viikkotasolla miesten alkoholinkäytön korkeaksi riskitasoksi on määritelty 24 annosta ja naisilla 16 annosta. Kohtalaisen riskin raja on miehillä 14 ja naisilla 7 annosta viikossa.”
    https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&ved=2ahUKEwijyIyCxo3mAhUoyKYKHfBSCJIQFjABegQIDBAE&url=https%3A%2F%2Fwww.kohtuullisesti.fi%2Fkohtuukayton-rajat%2Fpaljonko-on-liikaa%2F&usg=AOvVaw3mRfuJaCDYqFfd5r3kJipT
    Korkean riskirajan kulutuksella tulee vuodessa miehille 18,72 ja naisille 12,48 litraa sata prosenttista alkoholia. Kohtalaisen riskin rajan mukainen kulutus olisi miehillä 10,92 ja naisilla 5,46 litraa vuodessa. Alkoholijuomien kokonaiskulutus 10,4 litraa sata prosenttista alkoholia on näiden riskirajojen seutuvilla. Tämä on mielestäni luonnollinen selitys alkoholihaitoille.

    Kpl 3.: Tämä lainaus on Valviran sivustolta Teollisuus- ja keittiöalkoholi. https://www.valvira.fi/alkoholi/teollisuus-_ja_keittioalkoholi Viranomaisohjeissa käytetään tosiaan nimitystä ”puhdas alkoholi”. Siellä on myös nimitykset etanoli ja etyylialkoholi.
    Tässä Valviran ohjeen kohdassa 6. elintarvikkeen alkoholipitoisuus ilmoitetaan 8,5 litraa tai 5 litraa puhdasta alkoholia 100 kilogrammassa elintarviketta. Vastaavasti verenalkoholin promillet on grammoja alkoholia yhdessä litrassa verta. Siis elintarvikkeissa mitataan litroja 100 kilossa ja alkometripuhalluksissa tai verikokeissa grammoja litrassa. Vähemmässäkin on tavan kansalaisella ihmettelemistä.

    Tämä keskustelu on makoisa esimerkki siitä, että alkoholiasioista on hankala saada tolkkua. Viinablogin aikomus on löytää jonkinlainen tolkku ja ymmärrettävä selitys näihin sotkuihin.
    Selityksen komponentit ovat: etanoliaika, Tolkun kaava nT=10kc sekä annostaulukko.

Jätä kommentti

*