Tapaturmaiset alkoholimyrkytyskuolemat

Vuonna 2013 kuoli Suomessa 319 ihmistä tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen. Kymmenen vuotta sitten vastaava määrä oli yli 550. Myrkytyskuolemat ovat vuosien kuluessa vähentyneet mikä on hyvä asia.
Myrkytyskuolemat ovat konkreettinen esimerkki alkoholijuomien vaarallisuudesta liikaa nautittuna. Mielestäni pitäisi puhua alkoholijuomista alkoholi-yleistermin sijasta. Alkoholijuomien mukanahan myrkyllinen etanoli elimistöön joutuu. Tämän takia alkoholijuomiinkin pitää suhtautua myrkyllisen aiheen vaatimalla varovaisuudella ja kunnioituksella. Tällä nimityksen tarkennuksella tarkoitan yleistä keskustelua, viralliset tilastotermit ovat asia erikseen ja ne ovat ennallaan.
Jos otsikko olisi: ”Alkoholijuomien aiheuttamat myrkytyskuolemat” se voisi hätkähdyttää enemmän kuin virallisen termin mukainen sanavalinta. Edellä esitin etanolin juomissa olevana myrkkynä. Mediassa nousee suuri häly tapauksista, joissa juoma onkin sisältänyt metanolia. Pieni osa alkoholimyrkytyksistä on korvikealkoholien aiheuttamia.
Tieliikenteessä kuoli 255 ihmistä vuonna 2013. Liikennekuolemia on ollut viimeisten 10 vuoden aikana vuosittain noin 100 vähemmän kuin alkoholimyrkytyskuolemia. Liikennekuolemat ovat mediassa jatkuvasti esillä, alkoholimyrkytykset harvoin.
Kuten sanottua myrkytyskuolemat ovat vakuutta esimerkki alkoholijuomien vaarallisuudesta ja haitoista. 1970 luvun alussa tieliikennekuolemia oli noin 1100 vuodessa, nykyisin alle 300. Miten alkoholijuomamyrkytykset saataisiin vähenemään samaa vauhtia? Kohtuullista olisi niiden väheneminen edes alle tieliikennekuolleisuuden tai puoleen siitä.
Myrkkyopissa sanotaan, että annos tekee aineesta myrkyn. Tämä soveltuu hyvin myös alkoholijuomiin, ne ovat myrkyllisiä liikaa nautittuina. Ihmisten pitäisi itse osata laskea mikä on turvallisen ja myrkyllisen määrän raja. Onko tuo raja ollut mediassa esillä ymmärrettävässä muodossa? Mielestäni ei ole, mutta pitäisi olla.
 

Jätä kommentti

*