Tipattomasta kuntokertoimeen

Tipaton tammikuu on mennyt. On aika tarkastella, mitä hyötyä siitä itse kullekin oli. Toipuiko maksa?
Virallinen valistushan kertoo, että maksa polttaa etyylialkoholia vakionopeudella 0,1 grammaa/kg/tunti. Edellisessä blogissa 25.1.15 setvin tätä palamisnopeutta ”Mieti loppuun asti” nimimerkin kommentin pohjalta. Onko valistus meitä huijannut?
Entä jos 160-kiloinen pudottaa painoa 80-kiloon. Kauanko kestää viiden annoksen palaminen? Promillet nousevat 0,5 tasosta tasolle 1. Piteneekö palamisaika vai pysyy samana? Tolkun kaavan T = 10kc mukaan aika pitenisi neljästä kahdeksaan tuntiin. Kumpi on hölmö laskuoppi vai me? Alkometriin puhaltelemalla pulma ratkeaisi. Korjauskertoimet luuraavat jossakin. Luulisin, että villakoiran ydin ei ole maksan paino vaan sen polttoteho. Teho voidaan mitata alkometrillä.
Tarkastellaan tipattoman tuloksia. Mikä oli maksan polttoteho ennen juomistaukoa, ja mikä se on nyt tauon jälkeen? Tuliko lähtötaso mitatuksi tipattoman kuun alussa? Joko ruohonjuuritasolla kaikki osaavat maksansa polttotehon mitata?
Mittaamisen ainoa ongelma on, että tarvitaan alkometri. Laskuhumalan vaiheessa etanolin poistuminen verestä tapahtuu vakionopeudella, toisilla pienemmällä, toisilla suuremmalla. Kun puhalletaan alkometriin tunnin välein, promillelukemien erotus ilmoittaa suoraan palamisnopeuden (v) promilleja tunnissa.
Miehellä normaali palamisnopeus on 0,133 ja naisella 0,152 promillea tunnissa. Mitattu nopeus jaettuna tällä normaalinopeudella on maksan kuntokerroin (n). Toinen kertoimen laskutapa on kaava n = 10kv eli miehellä                           n = 7,5*mitattu nopeus ja naisella n = 6,6*mitattu nopeus. Tärkeät asiat on hyvä vahvistaa kahdella laskutavalla.
Maksan kuntokerroin olisi pätevä ruohonjuuritason tapa huolehtia maksan kunnosta alkoholijuomien käytön yhteydessä. Runsaalla käytöllä kerroin nousee ja taukojen aikana palautuu taas normaaliksi. Jos kehittyy maksavaurio, niin kerroin laskee alle normaalin. Kertoimen normaaliarvo on yksi.