Alkoholitabuista viimeinen on alkoholimaksakirroosi, joka on etanolialkoholin aiheuttama sairaus. Juomakulttuurin kehittämisessä haitoista ei juuri huolta kanneta, vaan haitat jäävät tabujen mappiin. Viimeistä edellisenä tabuna oli alkoholin myrkyllisyys. Tämä tabu alkaa hälvetä päätellen siitä, että tapaturmaiset etanolialkoholimyrkytyskuolemat ovat vähentyneet noin kolmasosaan huipputasostaan.
Mitä muita alkoholitabuja on havaittavissa? Niitä voisivat olla kohtuus, juoppous, riskikäyttö, alkoholismi, vuodessa nautittu etanolimäärä ja elinaikainen etanolikertymä. Alkoholivalistuksessa haitoista kyllä puhutaan, mutta edellä mainitut aiheet vaikuttavat arkaluontoisilta. Alkoholilaskelmilla saadaan havainnolliset määrät ja mitat moniin kysymyksiin. Oleellista on nautittu etanolimäärä ja sen palamisnopeus eli poistuminen elimistöstä.
Etanolin palamisnopeus ja sen muutokset on tunnettu jo sata vuotta sitten. Olisi aika soveltaa perustiedot ruohonjuuritason rutiiniksi. Mitä elimistössä tapahtuu ennen maksakirroosivaihetta?
Elimistö sopeutuu jatkuvaan alkoholijuomien käyttöön siten, että aivot tarvitsevat korkeamman promilletason humalatilaan pääsemiseksi ja maksa nostaa palamisnopeutta liian etanolin poistamiseksi. Siinä on etanolin oravanpyörä ihmiselimistössä.
Normaalisti etanolin palamisnopeus on vakio, mutta oleellista on tunnistaa epänormaali palamisnopeus. Tarkastellaan blogin aloituskuvana olevan annostaulukon alinta 24 tunnin riviä. Tällä rivillä on vakioannosmäärät, jotka palavat eri painoluokkien ihmisillä vuorokaudessa eli 8 – 24 vakioannosta. Promillesarakkeissa ovat maksimipromillelukemat, joista selviäminen nollatasolle kestää vuorokauden: miehellä 3,20 ja naisella 3,64 promillea.
Jos ihminen nauttii etanolia vuorokaudessa jatkuvasti enemmän kuin nuo alimman rivin 8 – 24 vakioannosta vastaavat määrät, niin seuraavina vuorokausina elimistöön kertyisi eli kumuloituisi etanolia aina lisää. Kumuloitumisen estämiseksi maksa pystyy nostamaan etanolin polttonopeutta. Jatkuva ylinopeus etanolin polttamisessa vaurioittaa maksaa ja johtaa alkoholimaksakirroosiin.
Puheet maksan ylikunnosta ja tavallista nopeammasta humalasta selviämisestä viittaavat juuri tähän normaalia suurempaan palamisnopeuteen ja vastaavat esittämiäni ylinopeuspohdintoja. Selviämisnopeutta kuvaamaan olen käyttänyt termiä maksan kuntokerroin. Kertoimen laskuopilliset kaavat ovat: nT=10kc ja n=10kv (”Maksan kuntokerroin” 4.11.2014). https://blogit.savonsanomat.fi/viinablogi-alkoholilaskelmia/maksan-kuntokerroin/
Maksan kuntokertoimen eli etanolin palamisnopeuden mittaaminen ruohonjuuritason juomakulttuurirutiinina voisi ehkäistä alkoholimaksakirroosin kehittymistä. Palamisnopeus ja kuntokerroin saadaan mitatuksi kahdella alkometripuhalluksella laskuhumalan vaiheessa.
Alkoholimaksakirroosin ennalta ehkäisy olisi hyödyllistä, sillä hoitona on maksansiirto.
