Viinajärven upe

Kesä on koittanut ja järvien rannat kutsuvat. Juhannustunnelmissa saatetaan laulella Kaks kisälliä kerran lauluakin. Siinä on säe ”viinassa uitaisiin”. Viinablogisti rupesi miettimään, pysyykö siinä viinajärvessä pinnalla. Pitihän se kokeilla. Uimaan pystyi, mutta ei kellumaan. Seuraa tositarina.
Jotain alkoholijuomalaatuja mainostettiin televisiossa aikoinaan nosteella. Mikä sana on nosteen vastakohta? Se on upe, upevoima. Tämä upevoima vetää järvessä pohjaan vettä painavampia esineitä kuten kiveä, uppotukkia ja ihmistäkin. Ihmisellä noste ja upevoima ovat melkein tasapainossa, ja siksi uinti ja kelluminen sujuvat vesijärvessä hyvin.
Menin uimaan viinajärvessä, tosin simulaatiokokeena. Ensin käytäntö, sitten teoria. Simulaatiossa laitoin vyötärölle 6 kg painoisen rautapuntin. Tuon lisäpainon kanssa pysyi uidessa pinnalla, mutta uiminen oli raskaanoloista. Kelluminen ei onnistunut.
Luulin, että viinajärvessä ei pystyisi ollenkaan uimaan. Laulun kisällithän ovat oikeassa ja minun luuloni oli väärä, kyllä pystyy ainakin käytännössä, miten lie teoriassa. Sitten teoriaan.
Veden tiheys on 1 kg/dm3. Pirtun ja etanolin tiheys on noin 0,8 kg/dm3. Jään tiheys on noin 0,9 kg/dm3. Tästä seuraa, että jäälohkare pysyy vedessä pinnalla, mutta pirtussa se uppoaa. Ihmisen tiheys on lähellä veden tiheyttä, ja hän pystyy vedessä kellumaan, kun vetää keuhkot täyteen ilmaa. Jos ei osaa uida, niin hukkuu. Uintiliikkeiden avulla pysyy pinnalla ja pääsee eteenpäin.
Jos kirkkaan viinan vahvuus on 40 % til, niin sen tiheys on noin 0,92 kg/dm3., siis 0,08 pienempi kuin veden. Viina-altaassa tai viinajärvessä 75 kiloista uijaa vetää 6 kilopondin voima pohjaan päin. Tätä voimaa nimitän upevoimaksi. Viinajärven upevoima on 8 kilopondia/100 dm3.
Tein näitä laskelmia aluksi kettuilun mielessä, mutta laajemmassa katsannossa nousee tukka pystyyn. Tässähän on selitys Suomen viinatragedioihin. Teoriassa viinajärveen hukkuu, käytännössä ei. Tämä käytäntö on ansa, sillä puntit vyöllä uidessa voimat loppuvat kesken matkan. Suurin Kuningas on Aika. Aika määrää vuodet, joiden täyttyessä Kuningas Alkoholi vetää alamaisensa pohjaan.
Aika viittaa tässä etanoliaikaan, joka on alkoholijuomissa nautitun etanolimäärän palamisaika ja tarkoittaa suunnilleen samaa kuin sanonta ”olla vaikutuksen alaisena”.
Alkoholikeskustelussa sanotaan olevan tabuja. Etanolialkoholin ominaisuuksista on tunnettu vain noste ja sen vastakohdalle ei ole ollut edes sanaa suomenkielessä. Alkoholiasiat ovat täynnä vastakohtia ja paradokseja. Uppeen ja etanoliajan käsitteillä päästäisiin tabuista tosiasioihin.

Jätä kommentti

*