Etyylialkoholin käyttäytyminen ja vaikutukset ihmisen elimistössä selvitettiin tieteellisillä tutkimuksilla jo sata vuotta sitten. Perustiedot etyylialkoholin eli etanolin palamisesta ja humalatilasta pätevät edelleen. Tutkimusten tulokset havainnollistettiin verenalkoholin promillekäyränä sekä promilletason ja humalatilan riippuvuussuhteen käyränä. E.M.P. Widmark esitti etyylialkoholin käyttäytymistä kuvaavat laskukaavat, joissa oleellista on etyylialkoholin palamisnopeus.
Widmarkin kaavoja olen käsitellyt aikaisemmin 16.7.2022 Alkoholipromillet nopeusmittarina (savonsanomat.fi) ja 8.7.2022 90 vuotta rattijuopumuspromilleja (savonsanomat.fi).
Omat laskelmani Tolkun kaavasta on aloitettu Iisalmen Sanomien Viinablogissa lokakuussa 2014. Annostaulukon teko oli aiheena helmikuussa 2015.
Rupesin laatimaan alkoholilaskelmia, koska en saanut tolkkua tarjolla olevasta alkoholivalistuksesta. Aikomus oli selvittää, millä tavalla eri tekijät vaikuttivat toisiinsa, miten riippuvuussuhteita voisi käsitellä niiden kaavojen ja tietojen pohjalta mitä oli tarjolla. Laskelmien tulos oli Tolkun kaava: sen suppea muoto T=10kc ja yleinen muoto nT=10kc.
Kaavoissa (T) on nautitun etanolialkoholin palamisaika, (k) on nestetilavuuskerroin miehellä 0,75 ja naisella 0,66, (c) on promillet ja (n) on maksan kuntokerroin. Kuntokertoimelle voidaan johtaa lyhempi kaava: n=10kv, jossa (v) on etanolialkoholin palamisnopeus, Widmarkin kaavoissa nopeuden merkki on (ß).
Alkoholivalistuksessa on yleisenä mainintana, että alkoholin palamisessa voi olla suuria yksilöllisiä eroja. Mitä nuo suuret erot ovat, ja mistä ne johtuvat. Yksilöllisiä eroja ovat esim. paino, aivojen alkoholitoleranssi sekä maksan kuntokerroin. Jos kussakin ominaisuudessa ero on 2-kertainen, niin lopputulos on 2*2*2 = 8 ja isommilla kertoimilla vielä suurempi. Jos maksan kuntokerroin olisi 4, niin vaihtelun suuruus olisi 2*2*4 = 16.
Tolkun kaava on laskuopillinen tiivistelmä siitä, missä ovat alkoholin normaalin ja haitallisen käytön rajat. Kun lähtökohdaksi otetaan etanolialkoholin palamisaika, niin yksilölliset annokset ja verenalkoholin promillelukemat saadaan samalle riville. Tuloksena on yksilöllinen annostaulukko.
Alkoholijuomien käyttöön liittyy monia tabuja eikä niiden käsittelyyn ole ollut ruohonjuuritason tarkasteluun sopivia mittaustapoja. Palamisaika, maksan kuntokerroin ja promillelukemat ovat kolme tekijää tabujenkin laskuopilliselle ymmärtämiselle.
