Koivun tie kulkee puusta pölliksi ja pinosta pilkkeeksi

Suomi elää metsästä -iskulause on totta niissä yli miljoonassa suomalaisessa kotitaloudessa joissa on tulisija. Huoli energian saannista, hinnasta ja hiilijalanjäljestä suosivat puun käyttöä lämmityksessä. Puulämmitys onkin useassa pientalossa toissijaisena lämmönlähteenä. Suurin osan vuosittaisesta noin 6 miljoonasta kuutiometristä puupolttoainetta lämmityksessä tapahtuu puusta tehtyjen pilkkeiden avulla.

P1220003 rajaus (Copy)

Puupilkettä käytetään kotitaloudessa niin lämmityksessä kuin ruoanlaitossa.

Koivu on paras polttopuu
Suomen pinta-alasta 2/3 on metsää, josta mänty on vallannut puolet ja kuusi kolmanneksen. Koivun osuus on noin 17 prosenttia, eli vajaa hehtaari jokaista suomalaista kohden laskettuna. Suomen metsien merkittävistä puulajeista koivu on tihein. Koivun lämpöarvo tuottaa energiaa muihin puulajeihin verrattuna noin 15 % enemmän samassa tilavuudessa. Ei siis ole ihme, että koivu on myös ylivoimaisesti halutuin polttopuu energian kannalta. Lehtipuuna se palaa tasaisesti, eikä kipinöi, jolloin se soveltuu hyvin myös avotulen lämmönlähteeksi.

P1050052 (Copy)

Puun tie pilkkeeksi käynnistyy puun kaadosta. Metsurit näyttävät mallia haasteellisesta kaadosta ylämäkeen.

 

Leppäkasa odottaa pilkkojaansa. Tämän pilkesavotan jälkeen savusaunaan riittää puuta useampaankin lämmitykseen.

Leppäkasa odottaa pilkkojaansa. Tämän pilkesavotan jälkeen savusaunaan riittää puuta useampaankin lämmitykseen.

Ylivuotinen puu palaa parhaiten
Polttopuun tulee olla kuivaa, jolloin palaminen on tehokkainta.  Kuivan polttopuun lämpöarvo on suurempi ja päästöt vähäisempiä kuin kostealla puulla. Mitä kosteampaa polttopuu on, sitä vähemmän siitä saadaan energiaa. Esimerkiksi 40 %:n kosteudessa olevaa puuta tarvitaan noin 30 % enemmän normaaliin verrattuna. Tuoreen puun kosteuspitoisuus on noin 50 %. Kotitalouksille suositellaan polttopuita, joiden kosteusarvo on 15‒20 %. Tavoitearvoon pääseminen edellyttää, että puita varastoidaan vähintään vuoden verran, jolloin puhutaan ylivuotisesta varastoinnista.

Kotitalouksissa puusta jää hyödyntämättä vain juurakko. Runkopuu katkaistaan määrämittaan, halkaistaan ja ladotaan pinoon kuivumaan. Paksummat oksat soveltuvat hellapuiksi, ja ohuet risut haketetaan kateaineeksi.

Kotitalouksissa puusta jää hyödyntämättä vain juurakko. Runkopuu katkaistaan määrämittaan, halkaistaan ja ladotaan pinoon kuivumaan. Paksummat oksat soveltuvat hellapuiksi, ja ohuet risut haketetaan kateaineeksi.

Puu palaa pinnalta
Puun kuivuuden varmistaa kätevimmin lyömällä kahta pilkettä vastakkain, jolloin kirkas helähdys kertoo niiden kuivuudesta. Polttopuut kannattaa tuoda sisälle vähintään vuorokausi ennen käyttöä, jolloin kosteus voi vielä vähentyä. Palamisen nopeus on kiinni puiden koosta, sillä puissa palaa pinta eikä tilavuus. Normaalissa lämmittämisessä riittää parin pesällisen tasainen polttaminen, joka onnistuu parhaiten kun puut ovat kuivia ja tasakokoisia.

 

Puut kuivuvat parhaiten keväällä ja alkukesällä, jolloin ilman suhteellinen kosteus on alhainen. Halot halkaistaan ja laitetaan pinoon lavan päälle, jolloin ilmavirta kulkee pinon läpi, eikä maakosteus haittaa.

Puut kuivuvat parhaiten keväällä ja alkukesällä, jolloin ilman suhteellinen kosteus on alhainen. Halot halkaistaan ja laitetaan pinoon lavan päälle, jolloin ilmavirta kulkee pinon läpi, eikä maakosteus haittaa.

P1220010 (Copy)

Puuliiteri on hyvä säilytyspaikka talven puuvarastoksi, josta valmiit puukalikat on hyvä noutaa sisätilaan kuivumaan paria päivää aikaisemmin ennen käyttöä.

Teksti ja kuvat: Heikki Remes
www.viinimies.com

Jätä kommentti

*