Viikonloppuna koettiin sitten seuraava kohtaus huippu-urheilumaailmaa kuohuttavasta dopingnäytelmästä.
Maailman antidopingjärjestö WADAn tutkimusraportin julkistettua Venäjän vuosikausien julkinen salaisuus, valtiojohtoinen dopingohjelma, on odotettu kieli pitkällä urheilun vetoomustuomioistuimen CASin ja ennen kaikkea kansainvälisen olympiakomitean KOK:n kannanottoja venäläisurheilijoiden osallistumiskelpoisuuteen lähestyviin Rio de Janeiron kesäolympialaisiin.
CASin päätös yllätti. Se oli odottamattoman suoraselkäinen ja jämpti. CAS on opittu suuren yleisön keskuudessa opittu tuntemaan instanssina, jossa syytetty urheilija usein voittaa. Tällä kertaa kävi toisin.
CASin päätös oli odottamattoman suoraselkäinen
CAS julisti ykskantaan, ettei se tule hyväksymään Venäjän vetoomusta urheilijoiden osallistumisoikeuden puolesta Rion olympialaisissa. Näin ollen siis jo aiemmin tehdyt päätökset koskien venäläisten yleisurheilijoiden kilpailukieltoja pysyivät voimassa.
Päätöstä kiiteltiin vuoroin antidopingpiireissä ja sen uskottiin johtavan vastaavaan päätökseen myös KOK:ssa. Dopingasia ei valitettavasti ole uskonasia.
KOK ilmoitti johtajansa Thomas Bachin suulla, ettei KOK tuomitse yksiselitteisesti koko Venäjän olympiajoukkuetta ulos Riosta. Kauniin korulausein verhoiltu päätös sysäsi kaiken päätösvallan asiassa lajiliitoille, vaikka olympiakomitea näennäisesti linjasikin reunaehtoja venäläisurheilijoiden osallistumiselle.
Toisin sanoen KOK pesi kätensä viimeisimmästä dopingsopasta, vaikka juuri sen olisi pitänyt olla aktiivinen ja aloitteellinen, etenkin olympialaisten alla.
Ihmisoikeusaspektin kannalta päätös oli hyvä ja oikeudenmukainen. Toisaalta päätökseen pettyneitäkin riitti, sillä antidopingtyöllä olisi nyt ollut hyvä paikka iskeä kovaa ja lamaannuttavasti.
Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, ettei KOK:n päätös tullut täysin puun takaa. Bach on maailman mahtavimman urheiluliiton nokkamiehenä jo opittu tuntemaan pro Venäjä -henkisyydestään, eikä saksalaisen kantti riittänyt näin isossa asiassa.
Puuhastelu huippu-urheilun kulisseissa jatkuu aivan kuten ennenkin.
KOK:n hampaattomuus asettaa lajiliitot erittäin ikävään välikäteen. Suuri ja mahtava KOK olisi voinut, halutessaan, asettaa tarkat raamit lähivuosien antidopingtyölle, mutta se ei halunnut sotkea käsiään. Myös lyhyt aikaikkuna ennen Rion kisoja paineistaa erikokoisia ja vaihtelevien resurssien lajiliittoja tekemään hyvin todennäköisesti hätiköityjä ja mahdollisesti vain väliaikaisiksi tarkoitettuja päätöksiä.
Tenniksen kattojärjestö ehtikin jo välittömästi KOK:n päätöksen jälkeen ilmoittaa sallivansa venäläisurheilijoiden osallistumisen KOK:n reunaehdoin. Samoin käsitykseni mukaan aikoo toimia myös kansainvälinen pyöräilyliitto UCI.
KOK:n päätös on valitettava ja surullinen, sillä se pitkälti vesittää CAS:n ryhdikkään liikkeen antidopingtyössä. Eikä KOK:n uskottavuus dopinginvastaisen työn eturintamassa sunnuntaisen ilmoituksen jälkeen millään muotoa kohene. Puuhastelu huippu-urheilun kulisseissa, ja kentillä, jatkuu aivan kuten ennenkin.
