MM-pronssilla kultainen tulevaisuus

Hyvästi Doha, olit suosiollinen meille.

Maantiepyöräilyn maailmanmestaruuskilpailut ja käytännössä koko eurooppalainen kilpailukausi paketoitiin viime viikonloppuna.

MM-kisoja isännöineessä Qatarin Dohassa paistoi lopulta aurinko suomalaisille, kun Lotta Lepistö toteutti minimitavoitteensa ja nousi naisten maantieajon jälkeen palkintokorokkeelle pokkaamaan pronssisen mitalin.

Lepistön saavutus on paitsi historiallinen, se myös osaltaan virallisestikin päättää suomalaisen kilpapyöräilyn korpivaelluksen murheen alhossa ja lajinsa kehitysmaana. Toisaalta MM-pronssi on mahtava välipalkinto jo tähän asti tehdyistä uhrauksista, lukemattomista harjoitustunneista ja matkustuspäivistä.

Mutta Cervelo-Bigla-tallin satakuntalaiselle kiritykille se ei voi olla mitään muuta kuin välitavoite. Maailmanmestarin sateenkaaripaita, ja todellinen jymypotti, oli lopulta niin lähellä, että uran seuraava iso tavoite on kristallinkirkas.

Se suuri tilaisuus oli vuonna 2016 Dohassa.

Samaan hengenvetoon on toki myös helppo sanoa, että se suuri tilaisuus oli vuonna 2016 Dohassa. Ja se meni valitettavasti sivu suun.

Vuoden päästä maailmanmestaruudesta kilpaillaan Norjan Bergenissä. Tuolloin MM-reitti tulee olemaan Dohan pannukakkutasaiseen verrattuna erilainen. Bergenissä ajetaan huomattavasti valikoimmalla reitillä, ja totuuden nimissä on sanottava, ettei sellainen – ainakaan tällä hetkellä – sovi Lepistölle riittävän hyvin.

Onneksemme Lepistöllä on vielä pyöräilijänä huippuvuosia jäljellä ja se huippuonnistuminen on vielä tulossa. Ellei Bergenissä, niin sitten joskus myöhemmin. Mutta kyllä se tulee, uskoo pyöräilyentusiasti.

Tämän parempaa tilaisuutta pyöräilyn kohottamiseen vakavasti otettavien urheilulajien joukkoon ei tule.

Lepistön nousu maailman pyöräilyeliittiin tarjoaa myös kotimaiselle pyöräilylle loisteliaan mahdollisuuden nostaa profiiliaan. Mikäli vain lajin sisäpiirissä näin halutaan.

Suomalaisen pyöräilyn kattojärjestön Suomen Pyöräilyunionin onkin nyt otettava kaikki mahdollinen irti Lepistön MM-pronssin tuomasta markkina-arvosta ja taottava pyöräilyn asemaa Suomessa aivan merkittävästi nykyistä korkeammalle tasolle.

Sponsoreita, olosuhteita, harrastajia, aktiivisia taustajoukkoja, medianäkyvyyttä. Tämän parempaa tilaisuutta lajin kohottamiseen vakavasti otettavien urheilulajien joukkoon hiihtoa ja keihäänheittoa palvovan kansamme keskuudessa ei tule.

Ei ainakaan ennen sitä maailmanmestaruutta tai Vuoden Urheilija -valintaa.

Jätä kommentti

*