Kasvava talous ja kohtaantumisen ongelmat

Savon Sanomissa 4.5. otsikko ”Talous kasvaa jo selvästi” kertoo edellisenä päivänä, keskiviikkona julkaistun EK:n ja Kuopion alueen kauppakamarin suhdannebarometrin havaintoja. Kaikilla toimialoilla on ollut näkyvissä jonkin asteista kasvua, millä on todella suuri merkitys elinkeinoelämän ilmapiiriin. Kun tällaisia uutisia voi nähdä lehdessä tai muussa mediassa, tunnelma kääntyy positiiviseen suuntaa yleisestikin koko kansan keskuudessa. Aletaan taas ostaa pientenkin yrittäjien palveluja. Voidaan taas tehdä pieniä matkoja, hemmotella itseä ja saada nautintoa. Kun vielä kesä on tulollaan, niin aina tuntuu mukavammalta.

Edellä mainitussa lehtijutussa kerrottiin myös siitä, että meillä on jo nyt toimialoja, joilla kasvun esteenä on osaavan ammattihenkilöstön vajaus. Tosiasia on ollut ja vielä jatkuukin muutaman vuoden, että eläköitymistä tapahtuu mittavissa määrin. Missä ovat osaavat ammattilaiset, joita nyt kaivattaisiin täyttämään eläköityvien paikat? Puhutaan kohtaantumisen ongelmasta, kun työ ja tekijä eivät toisiansa löydä. Eletäänkö koulu- ja työnantajamaailmassa niin erillään, että tieto avonaisista työmahdollisuuksista ei saavuta toistaan?  Ovatko työnantajien antamat ehdot uudelle työtekijälle liian kovat, jolloin töitä ei uskalleta hakea.

Lamakausien seurauksena moni pienempi yritys on lopettanut, kun töitä ei ole riittänyt edes yrittäjälle itselleen. Nyt olisi taas mahdollisuuksia uusille yrittäjille päästä alkuun, kun vanhemmat yrittäjät ovat luopumassa yrityksistään siirtyessään eläkkeelle. Nousukausi olisi hyvä aika aloittaa yritystoimintaa jo toimivalla yrityksellä, kun tukea ja ohjausta saisi vielä aikaisemmalta omistajalta.  Onko meillä tässäkin kohtaantumisen ongelma vai onko jo jonkin aikaa palkkatyössä olleilla niin huono mielikuva yrittämisestä, että ei haluta lähteä itse yrittäjiksi.  Toisaalta juuri nyt opiskelevilla on kiinnostusta yrittäjyyteen, joten heidän valmistuessaan ainakin uusia yrityksiä tullaan perustamaan. Ne vain oletettavasti syntyvät kaupunkeihin ja maaseutu tyhjenee entisestään. Olisi siis todella tärkeää, että juuri nyt löytyisi ammattilaisia jatkamaan vanhenevien yrittäjien työtä.

Elämisen pitää olla muutakin kuin työtä. Yksi syy maaseudun tyhjentymiseen on ollut palvelujen väheneminen ja koulujen sulkeminen. Monenlaiset maaseudun elämää aikaisemmin vilkastuttaneet toiminnot ovat hävinneet, eikä uusia ole syntynyt moneen vuoteen. Pitkän hiljaisuuden jälkeen on alkanut näkyä merkkejä siitä, että yhteisöllisyys ei sittenkään ole kokonaan kadonnut. Useilla paikkakunnilla on nimenomaan kuntakeskuksen ulkopuolelle syntynyt kyläyhdistyksiä, jotka ovat kehittäneet monenlaista yhteistoimintaa, johon vähitellen myös nuoremmat ovat liittyneet mukaan. Tuleva maakuntauudistus tuonee lisää mahdollisuuksia kyläyhdistyksille toimia aktiivisesti oman kuntansa parhaaksi.

Kunnan elinvoimaisuus on jokaisesta kuntalaisesta kiinni, joten erilaiset kyläkunnat voivat omilla toimillaan vaikuttaa koko kunnan myönteiseen kehittämiseen ja asuttuna säilymiseen. Monet kuntalaisille tärkeät toiminnot jäävät edelleenkin kunnan omaksi toiminnaksi ja niihin voidaan vaikuttaa entistä paremmin. Kun SOTE on suurena ja yllättävänäkin kustannuseränä siirtynyt maakunnan hoidettavaksi, voidaan varsinkin pienemmissä kunnissa paljon paremmin suunnitella kaikkia kuntalaisia hyödyttäviä omanlaisia toimintoja.

Ennen yhden henkilön vakavan sairauden hoitaminen saattoi kasvattaa kunnan menoja niin paljon, että joistakin kaikille kuntalaisille tarkoitetuista aktiviteeteista jouduttiin luopumaan tai siirtämään niitä, joskus jopa epämääräiseen tulevaisuuteen. On muistettava, että sosiaali- ja terveysmenot ovat olleet hyvin monen vuoden ajan kaikkein nopeimmin kasvava kustannuslaji suomalaisissa kunnissa johtuen väestön ikääntymisestä ja siten myös enemmän sairastavan väestönosan tarpeiden kasvusta. Siitä on sitten kärsinyt mm. koulu-, kulttuuri- ja liikuntatoimi.

Suomalaiset kunnat ovat uuden edessä, mikä kuitenkin tarjoaa paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia säilyttää oma kunta uusia asukkaita houkuttelevana luomalla uusia työpaikkoja, mutta myös muuten tarjoamalla elämisen meininkiä. Tulevaisuudessa puhdas ympäristö, metsät ja järvet, turvallisuus ja rauha ovat merkittäviä viihtyvyystekijöitä.

Kirjoittaja on Laura Sinisalo, Kuopion Yrittäjien varapuheenjohtaja ja yhteiskuntavaikuttamisen valiokunnan puheenjohtaja