Laavuilla tavataan!

Kuopion kaupungin alueella on tarjolla noin 100 kaupungin ja yhdistyksen ylläpitämää, vapaassa käytössä olevaa laavua tai kalamajaa. Siis ajatelkaa. Noin sata hyvin hoidettua kohdetta, joihin voi tehdä vaikka päiväretken. Ja suurin osa niistä soveltuu niin kesä- kuin talvikäyttöön!

Nyt käsi sydämelle  yrittäjät: Kuka tiesi, että niitä on niin paljon ja ollaanko me vaikka yrittäjäyhdistyksenä huomattu kutsua yrittäjäporukkaa  sunnuntairetkelle, kokoonnuttu yhdessä puimaan yrittämiseen liittyviä syntyjä syviä?

Laavuthan ovat vain yksi esimerkki näistä saavutettavista, helposti käytettävistä ja hyvinvointia edistävistä lähikohteista Kuopiossa.  Esimerkkejä on paljon. Lähiliikuntapaikat, lenkkipolut, leikkikentät, urheilusalit, kirjastot tai museot – kaikki edustavat ihan todella kiinnostavia palveluja, joita voi myös käyttää suhteellisen edullisesti.

Näihin kaikkiin palveluihin liittyy muutama yhdistävä tekijä, joihin olen niin minä ja varmasti moni muukin, kiinnittänyt huomiota:

  1. Sähköiset palvelut & infot
  2. Kohteiden lisä- ja oheispalvelujen kehittäminen yrittäjien kanssa

Otetaan ensin nuo sähköiset palvelut tarkasteluun ja kohteena laavut! Hakusanalla Laavut. Heti bingo. Löytyvät Kuopion kaupungin sivuilta! Tekstikuvaus hyvä, ohjeita on.  Kuvia voisi olla heti tarjolla, muutama kuva toki löytyi Googlen kuvahausta. Ja sitten löytyy kartta. Klikataan kohdetta kartta. Mutta auts, katsokaa nyt mikä kuva?

Äkkiseltään alkaa heti stressaamaan, että pitäisi olla suunnistaja, jos laavulle aikoo. Karttaa kun tutkii enemmän, huomaa, että sinistä symbolia klikkaamalla löytyy kyllä lisäinfoa, mutta infon sisältö on hyvin vaihteleva. Kun kohdetta painaa, lisätietoja ei näy, mutta kun menee hakuun ja kirjoittaa kohteen, avautuu kohteen lisätietoa. Esimerkiksi, joissakin on osoite, etäisyys jostakin jonnekin ja muuta sinänsä kyllä ihan mielenkiintoista tietoa.

Tässä klikkailussa on jo hiki puserossa monella pelkästä ajatuksesta, mutta miten sinä ihminen löydät nämä kohteet? Menisinkö bussilla, pyörällä taikka omalla autollakin. Näprään vielä kännykkääni, josko löydän mukavia selfieitä? Entä nouseeko uutisvirrassa hästäk kuopionlaavut, hästäk ihanaluontoretkikuopiossa hästäk mukavasunnuntai. Löytyykö päivitettyä tilastoa, Kuopion laavujen kävijämäärät, palautteet ja kävijöiden palautteista koosteet? No ei oikein nouse.

No anyway. Kyllähän ihminen ilman digitalisaatiotakin laavut on löytänyt ja löytää.  Ja kaupunkiympäristöjä suunnittelevat ja toteuttavat ovat alansa ammattilaisia ja ymmärtävät laavujen hyvinvoinnin edistämisen merkityksen ilman palautteitakin. Ja yrittäjät löytävät asiakkaansa ja asiakkaat löytävät yrittäjien palvelut.

Mutta hei, nyt eletään vuotta 2017. Laavuesimerkki kohdistui kaupunkiorganisaatioon, mutta voisi olla yhtä hyvin esimerkki mistä tahansa yrityksestä.

Vaikka uusia viestinnän keinoja & kanavia on paljon, haltuunotto, hyödyntäminen ja käyttäminen vaativat opettelua, on niitä käytettävä. Ja eikä niihin kukaan saa suhtautua piittaamattomasti, ei edes 50 -luvulla syntyneet.

Informaatio on löydyttävä mobiilisti. Yksittäisestäkin kohteista on löydyttävä tiedot, joita myös kehitetään asiakaslähtöisesti (palauteprosessit). Informaatiolähteestä on avauduttava kohteiden palvelujen helppokäyttöisyys ja turvallisuus. Informaatiolähde on rakennettava siten, että kohteista saatava hyöty kuvataan kiinnostavasti, jopa myyvästi. Informaation tulee olla aina päivitettyä ja saavutettavisssa 24/7.  Olennaista on myös se, että kussakin kohteessa informaatio avaa rajapinnat niin yrityksille kuin kansalaisille ja se, että informaatiosta ilmenee kunkin kohteen & palvelujen toteuttaminen ja omistajuus.

Esimerkkinä laavut edustavat mikrotasoa matkailun moninaisella liiketoimintakentällä. Tällaisia Listening Post –areenoja tarvitaan, ne luovat kaupunkiympäristöjen moniarvoista kiinnostavuutta, mahdollisuuksia ja  mielikuvia.

Asiakkaiden palvelua digitaalisin keinoin onkin hyvä harjoitella tällaisissa yksinkertaisissa kohteissa, palvelumuotoilun keinoin. Tulevaisuuden yhteiskunnassa yksittäiset yritykset vastaavat yhä laajemmista kokonaisuuksista, yhteistyössä kaupunkiorganisaatioiden kanssa. Yritystoiminnan näkökulmasta kaupunkiorganisaatiot ovatkin jo nyt yrittäjien merkittäviä yhteistyökumppaneita – julkinen sektori ja esimerkiksi Kuopion kaupunki tekee hankintoja X %
On siis kaikkien etu, että niin kaupunkiorganisaatioiden ja alueen yritysten viestintäkanavat ovat kunnossa.

Ja niin. Juuri julkaistulla Kuopio Tahko Oyn, uudella Kuopion brändi –ilmeellä taitetussa strategiassa kerrotaan, että yhtiön tavoitteena kahdeksan vuoden päästä kansainvälisten matkailijoiden synnyttämä matkailutulo Kuopiossa on 150 milj. Tämän tulon ja asiakasvirran hankkimiseen mahtuu isojen toimijoiden rinnalle varmasti myös mikroyrittäjiä ja heidän monenlaisia palvelujaan. Vaikkapa sinne laavujen tienoille liittyviä palveluja.

Kuopion Yrittäjien hallituksen jäsen ja kulttuurialan yrittäjä Anja Lappi (Anya Productions)

 

  1. Tuo toinen kokonaisuus, Kohteiden lisä- ja oheispalvelujen kehittäminen yrittäjien kanssa jäi nyt käsittelemättä, mutta kirjoitan siitä sitten seuraavalla kerralla!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentit

  • Arja Hakala Kuopio

    Laavuilla nuotioilla.
    Millaiset puut ovat näillä kehutuilla laavuilla Kuopiossa? Pitkinä pölleinä? vaatii sahausta ja halkomistako?
    Vai kotoa tuodut klapisäkit mukaan retkeilijöille?

  • Laavuton

    Samaa olen tuota karttaa katsellessa miettinyt, että eikö yhtään parempaa ole tarjolla. On jäänyt lähtemättä sitten.

Jätä kommentti

*