Mitä suomenkielen sana onni ja menestys meille merkitsevät? Varmaan jokaisella ikään ja sukupuoleen katsomatta on mielessään joku merkitys noilla sanoilla. Näin vuoden alussa moni toivoo, että alkanut vuosi toisi paljon onnekkaita hetkiä ja menestystä elämänpolulla. Terveyden säilyminen tai sairauksien kääntyminen parempaan suuntaan ovat varmasti useimman mielessä ensimmäisenä.

Toimeentulo on myös tärkeänä mielessä. Kun kysellään, mitä kellekin sana onni merkitsee, vastauksena on useammalla työikäisellä ensimmäisenä mielihyvää tuottava työ, hyvä työpaikka ja näinä päivinä myös sen säilyminen, ehkä uuden mielenkiintoisen löytyminen.

Yrittäjälle ovat onnen ja menestyksen edellytyksenä toimivat ja tuottavat markkinat. Kasvun liikkeelle lähtö vuosien hiljaisten kausien jälkeen on sitä onnea, mitä niin yksinyrittäjät kuin isompiakin tuotantolaitoksia pyörittävät ovat odottaneet. Hienoisia viitteitä on jo nähtävissä, että maailma alkaisi näyttää tunnelin päässä olevan pitkästä aikaa valoa.

Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta, mikä varmasti näkyy ja kuuluu kaikkialla. Juhlavuosi tuo tullessaan myös uusia mahdollisuuksia saada uusia asiakkaita, kehittää uusia tuotteita ja avata aivan uusia markkinoita. Suomi ja suomalaiset ovat nousemassa kiinnostuksen kohteeksi, vaikka me emme itse välttämättä edes aina sitä huomaa. Luin hiljakkoin saksalaisille tehdystä kyselystä koskien Euroopan maiden turvallisuutta, siisteyttä ja innovatiivisuutta. Vastaajan taustan mukaan vaihdellen Suomi nousi jokaisessa kohdassa kärkeen.

Varsinkin kaikki suomalaiseen luontoon liittyvä tuntui olevan tärkeää. Viimeaikaiset tapahtumat Keski-Euroopassa ovat vielä lisäämässä Suomeen suuntautuvaa kiinnostusta. Osaammeko ottaa nyt mahdollisuuksista koppia? Suomi on suuri maa kooltaan, mutta meitä on vähän, joten täällä olisi tilaa erilaisille turisteille. On toki niitä, joita kiinnostavat kaupungit ja erilaiset kulttuuritapahtumat, mutta useimmat haluaisivat kokea hiljaisuuden ja eri vuodenaikojen kauneuden. Osaammeko tuotteistaa syksyn sateen ropinan ja lomamökin takassa palavien puiden rätinän. Mitä onkaan keväällä muuttolintujen paluun seuranta merialueella tai sisämaan järvillä. Järvet sinänsä ovat jo ihmetyksen kohde useammille keskieurooppalaisille ja soutelu tai onkiminen hiljaisuuden keskellä on jotakin paratiisimaista.

Kokeakseen talven valkeuden, puhtaan lumen ja kovan pakkasen kaikilla ei ole mahdollisuutta matkustaa Etelänavalla, mutta sellaista löytyy Suomesta. Oikein valittujen varusteiden avulla nukkuminen teltassa kovallakin pakkasella on mahdollista ja varmasti mieleenpainuvaa. Osaammeko kääntää itsellemme joko itsestään selvyydet tai jopa harmittavat asiat myytäviksi tuotteiksi.

Innovaattoreina suomalaiset ovat hyviä, mutta keksintö on vasta silloin jotain, kun se on saatettu markkinoille ja sen kehittämiseen kuluneet varat palautettua moninkertaisesti hyödyttämään sekä omaa että mahdollisesti muitakin yrityksiä. Erityisesti terveyteen liittyvillä aloilla meillä on vuosien varrella kehitetty monenlaisia tuotteita ja palveluja. Kuopio hyvinvointiteknologian kehittäjänä on tunnettu, mutta silti tänne ei ole saatu houkuteltua merkittäviä sijoittajia. Olemmeko nyhränneet liikaa omissa työpajoissamme ja kateellisina kurkistelleet naapurin tekemisiä sen sijaan, että olisimme lähteneet yhdessä liikkeelle maailmaa valloittamaan. Vuoden 2016 aikana luotiin perustukset unelman toteuttamiseksi Kuopiosta terveysteknologian ”pääkaupunkina” organisoimalla #kuopio2040; Kuopioon Suomen parhaat yrittämisen olosuhteet -liikkeelle.

Meidän kaikkien pitäisi nyt huolehtia omilla toimillamme, että liike saa siivet ja lähtee nousuun. Vuosi 2017 olkoon vuosi, jota voidaan muistella vuotena, jolloin Kuopion terveyspiilaakso alkoi tulla maailmalla tunnetuksi paikkana, johon alkoi nousta kansainvälisten terveysalan yritysten toimitiloja ja täällä määritettiin terveydenhoidon uusimmat suuntaukset. Terveysteknologia on jo sinänsä hyvin laaja toimintakenttä, jossa tarvitaan monenlaisia osaajia. Tällainen merkittävä keskittymä toimii magneettina myös muun alan yrityksille, yrittäjille, työntekijöille ja heidän perheilleen.

Suomessa ollaan voimakkaasti panostamassa myös sisäisen sosiaali- ja terveys- uudistuksen toteuttamiseen. Uhkakuvia maalataan mediassa milloin laatutason laskusta, milloin erityisesti maaseudun vähentyvistä palveluista.  Välillä tuntuu kuin Suomen korkeatasoinen terveys- ja sosiaaliosaaminen olisi vain julkista omaisuutta eikä ko. palveluja tarvitseva kansalainen osaisi hakea tarpeidensa mukaisia palveluja itse niistä kriittisesti päättäen.  Jo tällä hetkellä meillä toimii useita yksityisiä terveys- ja sosiaalipalvelujen tuottajia, joissa asiakkaista huolehditaan varmasti yhtä korkeatasoisesti kuin julkisisten palveluntuottajien toimesta.

Juuri ennen joulua hallitus sai valmiiksi esityksensä eduskunnalle sosiaali- ja terveysuudistuksen sekä maakuntauudistuksen raameista. Kansalaisille tärkein asia on varmasti valinnanvapauden toteutuminen laajasti. Käytännössä tämä merkitsee mahdollisuuksia pienillekin yrityksille tuottaa palveluita. Vaikka tarkkoja tietoja ei vielä ole käytettävissä, nyt on korkea aika katsoa tarkemmin yritysten omia valmiuksia ottaa osaa palvelujen tarjontaan. Koska noin kaksi kolmasosaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannuksista tulee valinnanvapauden piiriin, tarjottavaa varmasti löytyy joko yhden yrityksen tuottamana tai yritysryppäänä.

Jo aikaisemmin on ollut tiedossa, että tulevien itsehallintoalueiden tulee selvittää jo ennen 1.1.2019 niiden mahdollisuuksia tarvittavien sote-palveluiden tuottamisesta alueellaan, siis joko omaa tuotantoaan tai hyödyntämällä tarjolla olevia yksityisten tai kolmannen sektorin tuottamia palveluja vertaamalla palveluja tehokkuuden ja taloudellisuuden kannalta. Tämä on erittäin tärkeää kaikkien yrittäjien tiedostaa tehdessään omia liiketoimintaansa liittyviä suunnitelmia.

Vaikka maakuntauudistus muuttaa kuntakentän toimintaa ja rakenteita, kunnille jää paljon tehtäviä, joissa yrittäjillä on keskeinen rooli. Meidän on muistettava, että 75 % kaikista palkansaajista työskentelee yrityksissä, joten yritysten rooli ei ole mitenkään merkityksetön niin työllistäjänä kuin palkkojen ja verojen maksajana.