Työsopimuksen solmimisesta

Pk-yritykset työllistävät 65 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta, ja suurin osa uusista työpaikoista syntyy tänä päivänä pk-yrityksiin. Työllistämiseen liittyy monenlaista sopimista, mutta niistä tärkein lienee työsopimuksen teko – se on myös työnantajan edun mukaista.

sy_slogan_yrittajyys_luo_tyota_blogiin

Työsopimus on vapaamuotoinen sopimus, joka voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti, sähköpostitse ja jopa hiljaisesti. Vapaamuotoisuudesta huolimatta sopimus on järkevää laatia kirjallisesti. Käytännössä 75 prosenttia työsopimuksista solmitaan kirjallisesti.

Työsopimus voi olla voimassa toistaiseksi tai määräajaksi. Mikäli sopimuksesta ei ilmene sen kestoaika, työsopimuksen katsotaan olevan voimassa toistaiseksi.

Määräaikainen työsopimus edellyttää perusteltua syytä. Ilman perusteltua syytä tehdyt toisiaan seuraavat peräkkäiset määräaikaiset sopimukset, katsotaan toistaiseksi voimassa olevaksi sopimukseksi. Määräaikaisten työsopimusten käyttö on mahdollista, jos se on työnantajan toiminnan ja teetettävien töiden kannalta perusteltua, eikä tarkoituksena ole kiertää esim. työntekijän suojaksi säädettyjä irtisanomissuojasäännöksiä. Määräaikaisen sopimuksen perusteena voi olla esimerkiksi työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muuhun näihin rinnastettava syy.

Työsopimukseen on syytä sisällyttää aina koeaikaa koskeva määräys, ja siitä on oltava nimenomainen maininta työsopimuksessa. Koeajan tarkoituksena on sekä työnantajan että työntekijän kannalta työsuhteen sopivuuden ja soveltuvuuden selvittäminen. Koeaika voidaan sopia pääsääntöisesti enintään neljän kuukauden pituiseksi työnteon aloittamisesta lukien. Koeaikaa koskeva määräys voidaan liittää myös määräaikaiseen työsopimukseen.

Koeaikana työsuhde voidaan purkaa ilman irtisanomisaikaa. Sitä ei kuitenkaan saa purkaa syrjivin tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisin perustein.

Työsopimuksen sisältö on vapaamuotoinen. Työnantaja ja työntekijä voivat siis itse sopia sen ehdoista. Työsopimukseen tulisi sisällyttää ainakin työtehtäviä, voimassaoloaikaa, koeaikaa, työaikaa, esimiessuhteita ja molemminpuolisia velvollisuuksia koskevat kohdat. Sopimusvapautta rajoittaa kuitenkin työehtosopimuksen ja lakien ehdottomat määräykset.

Työnantajan on noudatettava työehtosopimuksessaan vähintään valtakunnallisen asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitovan työehtosopimuksen) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen rinnastettavaa työtä. Työehtosopimuksen määräykset syrjäyttävät työsopimuksen ehdot.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistaa erityinen vahvistamislautakunta.

Palkan maksun suhteen työsopimuksessa on noudatettava työsopimuslain määräyksiä. Niiden mukaan palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä. Jos aikapalkan perusteena on viikkoa lyhyempi aika, palkka on maksettava kaksi kertaa kuukaudessa. Muutoin palkka on maksettava kerran kuukaudessa. Palkan on oltava nostettavissa eräpäivänä. Lisäksi työntekijälle on annettava laskelma, josta ilmenee palkka ja sen perusteet. Työn päättyessä palkanmaksukausi päättyy.

Työsopimukseen on syytä tarpeen vaatiessa sisällyttää myös kilpailukieltoa koskeva määräys. Lain mukaan työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta solmia uusia työsopimus kilpailevaa toimintaa harjoittavan työnantajan kanssa. Samoin voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta itse harjoittaa kilpailevaa toimintaa.

Rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta. Mikäli katsotaan, että työntekijä saa kohtuullisen korvauksen rajoituksista, voi aika olla enintään vuosi. Kilpailukielto voidaan tehostaa sopimussakolla, joka voi olla maksimissaan kuuden kuukauden palkkaa vastaava määrä.

Kilpailukiellon kesto ja sopimussakon rajoitukset eivät koske ns. johtavissa tai siihen rinnastettavissa asemassa olevia työntekijöitä. Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää siinä tapauksessa, että työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä.

Kilpailukieltoehto on mitätön siltä osin kuin se on tehty vastoin edellä kerrottua.

Korkein oikeus on päätöksessään todennut kiinteistönvälitysliikkeen työntekijän työsopimuksessa olevan kilpailukieltolausekkeen päteväksi. Työntekijä oli sitoutunut kuuden kuukauden aikana työsuhteen päättymisestä lukien olemaan mm. vastaanottamatta kiinteistönvälitystoimintaan liittyviä toimeksiantoja henkilöiltä, jotka olivat olleet liikkeen asiakkaita työsopimuksen päättyessä tai työsopimuksen päättymistä lähinnä edeltäneen kuuden kuukauden aikana.

Työsopimus on siis vapaamuotoinen työnantajan ja työntekijän välinen sopimus. Sopimus voidaan solmia monella eri tavalla. Työsopimuksen laatimisten helpottamiseksi on olemassa valmiita työsopimuslomakkeita ja kirjallisia työsopimusmalleja. Niitä käytettäessä on syytä kuitenkin huomioida solmittavaan työsuhteeseen liittyvät erityisehdot. Työsuhteen erityispiirteiden huomioonottaminen on työsopimusta solmittaessa ensiarvoisen tärkeää. Esimerkiksi määräaikaista työsopimusta solmittaessa on sopimukseen kestoajan lisäksi kirjattava myös määräaikaisen työsopimuksen solmimisen peruste. Mikäli saman työnantajan ja työntekijän välillä on solmittu useita peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia, on uutta työsopimusta solmittaessa normaalia huolellisemmin perusteltava uuden määräaikaisen työsopimuksen syy.

jyrki_sarkkinenKirjoittaja on Kuopion Yrittäjien varapuheenjohtaja, asianaja ja varatuomari Jyrki Sarkkinen

Kommentit

  • Eino J. (maallikkona)

    Mukavaa että palsta tajoaa työsuhdetietoa, laitoin peukun.

    Näistä seikoista puhutaan joka vuosi yleensä kesätöiden työsopimusten laadintaan liittyen, mutta muitakin tapauksia pulpahtaa toisinaan pinnalle. Asiat unohtuvat.

    Toimin reilut parikymmentä vuotta luottamusmiehenä, joten asioita tuli kerrata niin uusille työntekijöille kuin esimiehille (säännöllisesti).

    YRITTÄJYYS LUO TYÖTÄ -teksti on mukava kehote.

    Toimin 20-vuotta sitten yksityishenkilönä pk-yritysten sähköisen viestinnän hankkeen ohjausryhmässä itäisessä Suomessa, joten parhaillaan puheena oleva sähköisten palvelujen tarpeellisuus pk-sektorilla on tuttu.
    Toivotan menestystä Savon yrittäjille!

Jätä kommentti

*